maanantai 11. toukokuuta 2009
sunnuntai 3. toukokuuta 2009
torstai 23. huhtikuuta 2009
tiistai 14. huhtikuuta 2009
tiistai 7. huhtikuuta 2009
Lägerblogg del9
Maanantai 6.4
Aamulla en tajunnut mistään mitään. Vieno päänsärky kolkutteli jo ohimoilla. Jotenkin sain kerättyä itseni autokannelle ja vielä oikeaan autoon. Onneksi faija pääsi hakemaan meikän satamasta eikä aikaakaan kun könysin nollat taulussa kämpille. Kauhulla tsekkasin sähköpostit, ja mietin paljonko rästihommia pitäisi tehdä. Onneksi ei mitään kiireellistä tahi suuritöistä. Seuraavaksi heräsin lakanoiden välistä hikisenä puolen päivän jälkeen. Hoitelin heti kärkeen kisailmoittajan hommia ja järjestelin muutenkin asioita. Sitten olikin leiripyykin pesun aika. Päivästä oli tulossa selkeä lepopäivä ainakin fyysisiltä aktiviteeteiltaan. Mitä nyt syke löi satasta koko ajan. Päätin samalla vetää viivan tälle viikolle suunniteltujen harjoitusten yli. Onneksi Gurukin soitteli, tosin täysin muissa asioissa, ja vahvisti tekemäni päätöksen. Loppuillan istuin koneella ja fiilis tummeni koko ajan. Tosiasiat pitää vain joskus kohdata, vaikka se sattuukin kovaa.
Blogi jää nyt hetkeksi tauolle. Palataan taas joskus.
Aamulla en tajunnut mistään mitään. Vieno päänsärky kolkutteli jo ohimoilla. Jotenkin sain kerättyä itseni autokannelle ja vielä oikeaan autoon. Onneksi faija pääsi hakemaan meikän satamasta eikä aikaakaan kun könysin nollat taulussa kämpille. Kauhulla tsekkasin sähköpostit, ja mietin paljonko rästihommia pitäisi tehdä. Onneksi ei mitään kiireellistä tahi suuritöistä. Seuraavaksi heräsin lakanoiden välistä hikisenä puolen päivän jälkeen. Hoitelin heti kärkeen kisailmoittajan hommia ja järjestelin muutenkin asioita. Sitten olikin leiripyykin pesun aika. Päivästä oli tulossa selkeä lepopäivä ainakin fyysisiltä aktiviteeteiltaan. Mitä nyt syke löi satasta koko ajan. Päätin samalla vetää viivan tälle viikolle suunniteltujen harjoitusten yli. Onneksi Gurukin soitteli, tosin täysin muissa asioissa, ja vahvisti tekemäni päätöksen. Loppuillan istuin koneella ja fiilis tummeni koko ajan. Tosiasiat pitää vain joskus kohdata, vaikka se sattuukin kovaa.
Blogi jää nyt hetkeksi tauolle. Palataan taas joskus.
maanantai 6. huhtikuuta 2009
Lägerblogg del8
Sunnuntai 5.4
Kisapäivä ja herääminen oli täyttä tuskaa. Tunnin automatka kisapaikalle taittui kuitenkin leppoisasti auton ratissa. Lämmin kevätkeli oli mennyttä ja sateen uhkakin oli ilmassa. Suoraan sanottuna ei ollut juuri kisafiilistä. 8,6km toinen osuus olisi kuitenkin taivallettavana. Verryttelin puoliväkisin sen perus 10min. Aloituksessa AP kulki alussa hyvin, mutta vaihdossa eroa oli aika reilusti keulaan.
Läksin kuitenkin tosissaan matkaan, mutta en meinannut millään päästä sisällä karttaan ja maastoon. Maasto osoittautui raskaaksi ja pisteetkin olivat tarkasti otettavia. Pientä koukkua tuli vähän väliä. Ennen yleisörastia aloin olla jo aika väsynyt enkä uskaltanut katsoa loppurataa. Yleisörastilta lähettiinkin vielä lenkille kartan toiseen reunaan, ja selkäranka notkahti totaalisesti. Loppulenkillä hyydyin täysin ja otin koukkua reilusti. Jälleen kerran vaihtoon löntysti lyöty mies. Ei taaskaan mihinkään.
Kisapaikalla värjöttelyn ja majoitukseen ajelun jälkeen olin aivan niitissä. Lepoon ei kuitenkaan ollut aikaa vaan ruokailun ja siivouksen jälkeen olin taas auton ratissa kohti Tukholmaa. Laivallakaan ei juuri tullut levättyä, vaikka olisi pitänyt. Ei näin. Jotain henkevää keskustelua saatiin kuitenkin aikaiseksi. Toivottavasti osa kantaisi vielä joskus hedelmää.
Kisapäivä ja herääminen oli täyttä tuskaa. Tunnin automatka kisapaikalle taittui kuitenkin leppoisasti auton ratissa. Lämmin kevätkeli oli mennyttä ja sateen uhkakin oli ilmassa. Suoraan sanottuna ei ollut juuri kisafiilistä. 8,6km toinen osuus olisi kuitenkin taivallettavana. Verryttelin puoliväkisin sen perus 10min. Aloituksessa AP kulki alussa hyvin, mutta vaihdossa eroa oli aika reilusti keulaan.
Läksin kuitenkin tosissaan matkaan, mutta en meinannut millään päästä sisällä karttaan ja maastoon. Maasto osoittautui raskaaksi ja pisteetkin olivat tarkasti otettavia. Pientä koukkua tuli vähän väliä. Ennen yleisörastia aloin olla jo aika väsynyt enkä uskaltanut katsoa loppurataa. Yleisörastilta lähettiinkin vielä lenkille kartan toiseen reunaan, ja selkäranka notkahti totaalisesti. Loppulenkillä hyydyin täysin ja otin koukkua reilusti. Jälleen kerran vaihtoon löntysti lyöty mies. Ei taaskaan mihinkään.
Kisapaikalla värjöttelyn ja majoitukseen ajelun jälkeen olin aivan niitissä. Lepoon ei kuitenkaan ollut aikaa vaan ruokailun ja siivouksen jälkeen olin taas auton ratissa kohti Tukholmaa. Laivallakaan ei juuri tullut levättyä, vaikka olisi pitänyt. Ei näin. Jotain henkevää keskustelua saatiin kuitenkin aikaiseksi. Toivottavasti osa kantaisi vielä joskus hedelmää.
Lägerblogg del7
Lauantai 4.4
Heräsin yllättävän pirteänä aamupalalle. Päivä näytti jo tässä vaiheessa kauniilta. Suuntasimme aamuharjoitukseen Tiomilan 2010 lähimaastoihin. Priimaa settiä vaikuttaisi olevan luvassa. Juoksin kaksi 2,5km rataa kevyesti. Suunnistus oli taas hanskassa, vaikka jalat vähän painoivat. Lämpötila kohosi taas auringossa 20 asteeseen. Päivällä en jaksanut maata sisällä, vaan hengailin ulkona pihakeinussa, ja käytiin siinä pienellä fiilistelykävelylläkin ihailemassa maisemia korkean kalliomäen päältä. Shortsit ja T-paita ois ollut oikea varustus.
Illalla päätin, että treenaaminen oli tämän leirin osalta tässä. Käytiin Mäksän kanssa vain lyhyellä iltaverkalla kokeilemassa onko sähköaidassa sähköt päällä. Ei ollut. Seuraavan päivän Kolmårdskavleniin ajattelin lähteä tekemään parhaani, ja katsomaan mihin se riittää.
Heräsin yllättävän pirteänä aamupalalle. Päivä näytti jo tässä vaiheessa kauniilta. Suuntasimme aamuharjoitukseen Tiomilan 2010 lähimaastoihin. Priimaa settiä vaikuttaisi olevan luvassa. Juoksin kaksi 2,5km rataa kevyesti. Suunnistus oli taas hanskassa, vaikka jalat vähän painoivat. Lämpötila kohosi taas auringossa 20 asteeseen. Päivällä en jaksanut maata sisällä, vaan hengailin ulkona pihakeinussa, ja käytiin siinä pienellä fiilistelykävelylläkin ihailemassa maisemia korkean kalliomäen päältä. Shortsit ja T-paita ois ollut oikea varustus.
Illalla päätin, että treenaaminen oli tämän leirin osalta tässä. Käytiin Mäksän kanssa vain lyhyellä iltaverkalla kokeilemassa onko sähköaidassa sähköt päällä. Ei ollut. Seuraavan päivän Kolmårdskavleniin ajattelin lähteä tekemään parhaani, ja katsomaan mihin se riittää.
Lägerblogg del6
Perjantai 3.4
Aamusella mestoille saapui pääosat Ankkurin leiriporukasta. Oli taas hauska nähdä pitkästä aikaa porukka koolla. Aamupäivällä juoksin kevyen suunnistusharjoituksen majan lähimaastossa. Suunnistus oli lupaavasti hanskassa lähes loppuun asti. Lämmin ilma ja hyvä kulku lisäsi fiilistä entisestään. Illalla olisi luvassa kauden avaus Svartnatan merkeissä. Päivä kului elpyessä ja röhnötellessä majalla. Snookerin seuraaminen Eurosportilta oli sopivaa viihdettä kisaa odotellessa.
Kovista odotuksista huolimatta Svartnatasta ei jäänyt oikein mitään käteen. Olin tässä kahdenmiehen yöviestissä avausosuudella. Alkuvauhti oli rauhallista, mutta silti jaloissa painoi yllättävän paljon. Otin ykköselle heti parin minuutin koukut, ja homma oli sitä myöten selvä. Alkurata ei muutenkaan tarjonnut mitään hienoja suunnistuselämyksiä, vaan lähinnä polku/tiejuoksua. Loppurataa odotin innolla, koska se näytti haastavalta. Sekin into mureni aika pian maaston osoittauduttua huonokulkuiseksi eikä se lopulta ollut edes kovin vaativaa. Lopulta laahustin lyötynä miehenä vaihtoon. Kulku oli huono enkä siksi jaksanut suunnistaa. Perussettiä. En kuitenkaan jaksanut murehtia kauaa, sunnuntaina olisi uusi kisa taas.
Aamusella mestoille saapui pääosat Ankkurin leiriporukasta. Oli taas hauska nähdä pitkästä aikaa porukka koolla. Aamupäivällä juoksin kevyen suunnistusharjoituksen majan lähimaastossa. Suunnistus oli lupaavasti hanskassa lähes loppuun asti. Lämmin ilma ja hyvä kulku lisäsi fiilistä entisestään. Illalla olisi luvassa kauden avaus Svartnatan merkeissä. Päivä kului elpyessä ja röhnötellessä majalla. Snookerin seuraaminen Eurosportilta oli sopivaa viihdettä kisaa odotellessa.
Kovista odotuksista huolimatta Svartnatasta ei jäänyt oikein mitään käteen. Olin tässä kahdenmiehen yöviestissä avausosuudella. Alkuvauhti oli rauhallista, mutta silti jaloissa painoi yllättävän paljon. Otin ykköselle heti parin minuutin koukut, ja homma oli sitä myöten selvä. Alkurata ei muutenkaan tarjonnut mitään hienoja suunnistuselämyksiä, vaan lähinnä polku/tiejuoksua. Loppurataa odotin innolla, koska se näytti haastavalta. Sekin into mureni aika pian maaston osoittauduttua huonokulkuiseksi eikä se lopulta ollut edes kovin vaativaa. Lopulta laahustin lyötynä miehenä vaihtoon. Kulku oli huono enkä siksi jaksanut suunnistaa. Perussettiä. En kuitenkaan jaksanut murehtia kauaa, sunnuntaina olisi uusi kisa taas.
Lägerblogg del5
Torstai 2.4
Taas aivan liian aikainen herätys. Olimma nimittäin lähössä Sävedalenin aamureeniin. Teemana oli 6km yhteislähtö ilman hajontaa. Yritin muodon vuoksi hieman verrytellä, mutta elimistö ei oikein suostunut yhteistyöhön. Ei muillakaan toki meno niin herkältä näyttänyt, ei varsinkaan HP:llä. Kolmoselle asti ajeltiin melko lailla porukassa, mutta lippua rastilta ei löytynyt. Toden kanssa etsittiin vielä senkin jälkeen kun muut olivat jo menneet. Maku harjoituksesta mureni tietysti jonnin verran. Loppupuolella otettiin pieni oiko ja päästiin vielä letkaan mukaan. Loppu tulikin sitten ihan vauhdikkaasti.
Iltapäivällä oli vuorossa siirtyminen Ankkurin leirille Finspångiin. Otin GBG:stä nopean X2000-junan Katrineholmiin ja sieltä regionaltågetilla Norrköpingiin. Hetken odottelun jälkeen Tiomilaleiriltä tulevat Mäksä, Lasse ja venäläiset poimivat meikän kyytiin. Finspångin majalla otettiin illalla vielä pienet "palauttavat" sählymatsit.
Taas aivan liian aikainen herätys. Olimma nimittäin lähössä Sävedalenin aamureeniin. Teemana oli 6km yhteislähtö ilman hajontaa. Yritin muodon vuoksi hieman verrytellä, mutta elimistö ei oikein suostunut yhteistyöhön. Ei muillakaan toki meno niin herkältä näyttänyt, ei varsinkaan HP:llä. Kolmoselle asti ajeltiin melko lailla porukassa, mutta lippua rastilta ei löytynyt. Toden kanssa etsittiin vielä senkin jälkeen kun muut olivat jo menneet. Maku harjoituksesta mureni tietysti jonnin verran. Loppupuolella otettiin pieni oiko ja päästiin vielä letkaan mukaan. Loppu tulikin sitten ihan vauhdikkaasti.
Iltapäivällä oli vuorossa siirtyminen Ankkurin leirille Finspångiin. Otin GBG:stä nopean X2000-junan Katrineholmiin ja sieltä regionaltågetilla Norrköpingiin. Hetken odottelun jälkeen Tiomilaleiriltä tulevat Mäksä, Lasse ja venäläiset poimivat meikän kyytiin. Finspångin majalla otettiin illalla vielä pienet "palauttavat" sählymatsit.
Fade to black
Synkkä päivä lähenee loppuaan, vaikka synkimmät hetket taitaa olla vielä edessä. Luulen, että uni ei tule ja muutenkin v-käyrä kasvaa vielä pitkään. Huomisestakaan ei varmasti ole tulossa yhtään parempi. Vaikka olin reilun viikon poissa, ja olen ollut kotona vasta puoli päivää niin silti alkaa ahdistaa. Miksi kaikki pitää olla niin *itun vaikeaa. Haluan pois ja äkkiä. Mielellään kauas.
Anteeksi tästä, tällästä se välillä on.
Anteeksi tästä, tällästä se välillä on.
keskiviikko 1. huhtikuuta 2009
Lägerblogg del4
Ke 1.4
Eilinen reilun kolmen tunnin päivä tuntui mukavasti jaloissa aamusella. Siksipä kävimmekin vain vajaan puolen tunnin aamupäivähölkällä, koska illalla olisi luvassa priimaa suunnistustreeniä. Melko jäykillä jaloilla köpöttelin ja oli pakko vähän venytelläkin. Lämpötila oli varjossakin 15 astetta, joten iltapäivällä läksimme keskustaan patsastelemaan. Käytiin taas muutamat urheilukaupat läpi, ja tällä kertaa löytyi jotain ostettavaakin. Tode ainakin osti aivan järjettömän kalliin ydinpomminkestävän kassin. Kaupungilla kävellessä huomasi kyllä selvästi, että kesä on tulossa.
Illan suunnistustreeninä oli viime kesän JWOC-keskimatka. Matkalla haettiin fiilistä AutoTekno2000-levystä. Eihän noi jalat tosin siitä miksikään parantuneet. Maasto oli juuri niin hienoa kuin kartaltakin saattoi päätellä. Rata ei mielestäni tosin ollut mitenkään äärimmäisen vaativa, mutta ehkä kilpailuvauhti ja MM-kisan tuoma jännitys saattoi lisätä vaikeusastetta. Itse läpsyttelin silleen rennonreippaasti suunnistukseen keskittyen. Mäkeä oli kyllä reitille saatu ihan reilusti ja kanervikkoa oli paikoitellen hidastamassa. Hyvä reeni tuli tehtyä. Iltasella maisteltiin muutama palauttava erikoisolut aikaisempien iltojen bulkkioluen vastapainoksi.
Eilinen reilun kolmen tunnin päivä tuntui mukavasti jaloissa aamusella. Siksipä kävimmekin vain vajaan puolen tunnin aamupäivähölkällä, koska illalla olisi luvassa priimaa suunnistustreeniä. Melko jäykillä jaloilla köpöttelin ja oli pakko vähän venytelläkin. Lämpötila oli varjossakin 15 astetta, joten iltapäivällä läksimme keskustaan patsastelemaan. Käytiin taas muutamat urheilukaupat läpi, ja tällä kertaa löytyi jotain ostettavaakin. Tode ainakin osti aivan järjettömän kalliin ydinpomminkestävän kassin. Kaupungilla kävellessä huomasi kyllä selvästi, että kesä on tulossa.
Illan suunnistustreeninä oli viime kesän JWOC-keskimatka. Matkalla haettiin fiilistä AutoTekno2000-levystä. Eihän noi jalat tosin siitä miksikään parantuneet. Maasto oli juuri niin hienoa kuin kartaltakin saattoi päätellä. Rata ei mielestäni tosin ollut mitenkään äärimmäisen vaativa, mutta ehkä kilpailuvauhti ja MM-kisan tuoma jännitys saattoi lisätä vaikeusastetta. Itse läpsyttelin silleen rennonreippaasti suunnistukseen keskittyen. Mäkeä oli kyllä reitille saatu ihan reilusti ja kanervikkoa oli paikoitellen hidastamassa. Hyvä reeni tuli tehtyä. Iltasella maisteltiin muutama palauttava erikoisolut aikaisempien iltojen bulkkioluen vastapainoksi.
tiistai 31. maaliskuuta 2009
Lägerblogg del3
Ti 31.3
Aamulla Tode läksi pitkästä aikaa kouluun. Itse lähdin juoksemaan pitkää suunnistusharjoitusta karttalenkkityyliin. Delsjön alueen polkumäärästä johtuen juoksin kartalla, josta oli polut poistettu. Aika paljon tuli mäkeä ja vaativaa suunnistustakin. Jalat ei vaan olleet kovin tuoreet ja hengitystäkin ahdisti jonkin verran. Ladustakin tuli ehkä aavistuksen pitkä ajatellen illan reeniä, mutta toisaalta leirillähän tässä ollaan. Loppupäivän ennen illan treeniä käytin lepäilyyn ja surffaamiseen.
Illalla oli sitten vuorossa IFK:n intervallit mallia golfbanarundan. 6x5 minuuttia täpöä 2min palautuksella oli siis ohjelmassa. Alussa olin aivan ihmeissäni, kun kaikki äijät lähti paukusta kuin hauet rannasta. Onneksi vauhti kuitenkin tasoittui harjoituksen edetessä enkä ollutkaan aivan statistin roolissa. Täytyy kyllä sanoa, että herrat Christian Christensen, Christian Nielsen ja Jonas Pilblad vetivät aivan jäätävää kyytiä. Mukavahan siellä oli painella, kun porukkaa oli viivalla varmaan 20. Treenin jälkeen IFK:lla oli Tiomilajärmäilyt Kamratgårdenilla ja meikä lähti juosten himaan. Tietysti eksyin matkalla ja loppuverkasta tuli hieman ylipitkä. Aika nahka olin, kun pääsin viimein perille.
Aamulla Tode läksi pitkästä aikaa kouluun. Itse lähdin juoksemaan pitkää suunnistusharjoitusta karttalenkkityyliin. Delsjön alueen polkumäärästä johtuen juoksin kartalla, josta oli polut poistettu. Aika paljon tuli mäkeä ja vaativaa suunnistustakin. Jalat ei vaan olleet kovin tuoreet ja hengitystäkin ahdisti jonkin verran. Ladustakin tuli ehkä aavistuksen pitkä ajatellen illan reeniä, mutta toisaalta leirillähän tässä ollaan. Loppupäivän ennen illan treeniä käytin lepäilyyn ja surffaamiseen.
Illalla oli sitten vuorossa IFK:n intervallit mallia golfbanarundan. 6x5 minuuttia täpöä 2min palautuksella oli siis ohjelmassa. Alussa olin aivan ihmeissäni, kun kaikki äijät lähti paukusta kuin hauet rannasta. Onneksi vauhti kuitenkin tasoittui harjoituksen edetessä enkä ollutkaan aivan statistin roolissa. Täytyy kyllä sanoa, että herrat Christian Christensen, Christian Nielsen ja Jonas Pilblad vetivät aivan jäätävää kyytiä. Mukavahan siellä oli painella, kun porukkaa oli viivalla varmaan 20. Treenin jälkeen IFK:lla oli Tiomilajärmäilyt Kamratgårdenilla ja meikä lähti juosten himaan. Tietysti eksyin matkalla ja loppuverkasta tuli hieman ylipitkä. Aika nahka olin, kun pääsin viimein perille.
Lägerblogg del2
Ma 30.3
Heräsin aivan laittoman aikaisin, vaikka illalla tuntui siltä, että nukun ainakin puolille päivin. Aamusumppien jälkeen suunnattiin suunnistamaan. Torslanda oli maasto ja muistot kevään 2005 leiriltä vielä tuoreet. Maasto oli juuri niin vaativa ja vaikeasti juostava kuin muistinkin. Teemana oli mäkiharjoitus tietysti maaston vaikeimmalla alueella. Kartta oli suurennettu 5000:ksi, mutta silti olin vähän pönttö sekaisin. Ihan hyvä herätystreeni talven jälkeen.
Iltapäivällä käytiin keskustassa safkaamassa ja kaffella. Kierrettiin samalla muutamat ostarit, mutta en viittinyt ostaa mitään, kun on muutenkin tavaraa aivan liikaa. Kaupunkikierroksen aikana univelat iski päälle, ja oli pakko suunnata kämpille lepäämään.
Illalla juostiin IFK:n "majalle" elikkäs Kamratgårdenille. Tode jäi Matten kanssa tekemään styrkkaa salille, mutta meikähän ei semmosia enää tässä vaiheessa kautta:) Juoksentelin siinä lähimaastoissa hyvävauhtisen lenkin sisältäen lyhyitä vetoloisia ja juoksutekniikkaa. Aika hienot on lenkkimaastot Göteborgilaisilla.
Heräsin aivan laittoman aikaisin, vaikka illalla tuntui siltä, että nukun ainakin puolille päivin. Aamusumppien jälkeen suunnattiin suunnistamaan. Torslanda oli maasto ja muistot kevään 2005 leiriltä vielä tuoreet. Maasto oli juuri niin vaativa ja vaikeasti juostava kuin muistinkin. Teemana oli mäkiharjoitus tietysti maaston vaikeimmalla alueella. Kartta oli suurennettu 5000:ksi, mutta silti olin vähän pönttö sekaisin. Ihan hyvä herätystreeni talven jälkeen.
Iltapäivällä käytiin keskustassa safkaamassa ja kaffella. Kierrettiin samalla muutamat ostarit, mutta en viittinyt ostaa mitään, kun on muutenkin tavaraa aivan liikaa. Kaupunkikierroksen aikana univelat iski päälle, ja oli pakko suunnata kämpille lepäämään.
Illalla juostiin IFK:n "majalle" elikkäs Kamratgårdenille. Tode jäi Matten kanssa tekemään styrkkaa salille, mutta meikähän ei semmosia enää tässä vaiheessa kautta:) Juoksentelin siinä lähimaastoissa hyvävauhtisen lenkin sisältäen lyhyitä vetoloisia ja juoksutekniikkaa. Aika hienot on lenkkimaastot Göteborgilaisilla.
maanantai 30. maaliskuuta 2009
Lägerblogg del1
Aattelin tossa ennen reissua, että ois hauska laittaa jotain päiväkirjatyyppistä settiä eetteriin. Tässä tulee hieman viiveellä kolmen ensimmäisen päivän tapahtumat.
Perjantai 27.3.09
Q-luokan säästöhytissä hyväähuomentagomoron kajautettiin ilmoille jo 5.15. Heräilin kuitenkin vasta kuuden aikoihin ostoksille ja sen jälkeen herättelemään poikia ysikannen hyttiin. Tästä olisi alkava usean tunnin ajomatka Tukholmasta Kööpenhaminaan. Poijat eli Maco, Mäksä, Lase ja Dima olivat på vej til Spring Cup, mutta itsehän olin menossa viettämään rentouttavaa viikonloppua Hallan Pedron luokse. Tarkoituksenahan oli ajella ensin Jönköpingiin IKHP:n majalle lenkille ja sen jälkeen keskustaan kebsulle. Itse otin kuskinhommat ilomielin vastaan, koska muilla potentiaalisilla kuskeilla oli kisat vielä samana iltana eikä heitä sopinut rasittaa turhaan. Ajokeli oli osan matkaa sellainen, että olin oikein iloinen nelivetopakun tuomista ominaisuuksista. Se nimittäin kulki ohituskaistan sohjoloskassa kuin juna, toisin kuin edellä ohittamaan lähteneet henkilöautot.
Lumisissa olosuhteissa juostun lenkin jälkeen vedimme kebsut naamaan ja jatkoimme huomattavasti paremmissa olosuhteissa matkaa Helsingborgiin. Helsingborgista siirryimme Scandlinesillä Helsingöriin ja jatkoimme matkaa kohti Köpistä. Kööpenhaminaan osuimme tietysti perjantai-illan ruuhkaan ja kartta Pedron luo meikällä oli vain omassa muistissa. Pienten kämmäilyjen ja yhden puhelinsoiton jälkeen löysimme kuitenkin perille. Itsellä tosin oli hermo aivan loppu. Isolla autolla ruuhkassa vieraassa kaupungissa oikean tien etsiminen ei kuulu suosikkiharrastusteni joukkoon varsinkin kun Köpiksessä ei autolla edes kannata liikkua. Siellä kun pyöräily on the juttu, ja pyöräilijät sekä kävelijät ovat kuninkaita liikenteessä. Poijat jatkoivat siitä sitten suorilta kohti Spring Cupia. Me lähdimme Pedron kanssa tutustumaan kaupunkiin ja käytiin muutamalla olusellakin. Liikuimme tietysti fillareilla.
Lauantai 28.3 + Sunnuntai 29.3
Lauantaiaamusta ampaisin lenkille läheiseen puistoon. Oli varsin kaunis päivä ja saattoi siellä puistossa olla toinenkin lenkkeilijä. Aattelin ensin juosta jonkun vetoreenin, mutta turistilenkkihän siitä tuli. Puiston vieressä oli myöskin eläintarha, mutta harmikseni elefantit olivat sisätiloissa. Päivällä lähdimme turistikierrokselle cityyn. Kävimme alkuun vapaakaupunki Christianiassa. Siellä sitä oli hippien kyhäämiä rakennuksia ja kadulta sai haluamaansa piristettä suoraan kioskista. Tuoksu ilmassakin oli hmm... mielenkiintoinen. Christianiasta siirryimme syömään pasta-annokset ja siitä kävelykatu Ströketille, jossa treffasimme Saarion Juhkin. Jatkoimme turistikierrosta tsekkaamalla mm. kuningattaren linnan ja yksityisen rakennuttaman ja kaupungille lahjoittaman oopperatalon.
Ilta alkoikin olla turistikierroksen jälkeen jo siinä pisteessä, että piti alkaa valmistautua illan festeihin. Valmistautuminen tarkoitti tietysti paria olutta mukavassa pikkupubissa. Ehdimmehän me siinä myös käymään Pedron työkaverin luona pelaamassa pari matsia FIFA09:ä. Varsinaisiin bileisiin siirryimme tietysti fillareilla. Festit oli kotibiletyyppiset systeemit mukavassa kommuunissa, jossa asui hmm... no ainakin pari suomalaista. Porukkaa oli paikalla ihan reilusti ja varmaan lähemmäs kymmenestä eri maasta. Illan aikana tuli käytyä läpi ainakin Slovakian jääkiekkomenestys, Itävallan kovat mäkihyppääjät, Tanskan kovat pyöräilijät, ja erot Suomen ja Tanskan kaupunkipyöräilykulttuurissa. Hauskaa riitti ja tuli tutustuttua mielenkiintoisiin ihmisiin. Takaisin Pedron luona olimme aikaisin aamulla lyhyen kaupunkikierroksen jälkeen.
Lyhyiden unien jälkeen pitikin siirtyä melko tuskaiselle reissulle Kööpenhaminan ja Helsingörin kautta Göteborgiin. Olo ei nimittäin ollut kovin vahva, voin kertoa. Autossa tuli kuitenkin käytyä läpi IFK:n Spring Cup menestys Toden, Matten ja HP:n kanssa. Illalla olo oli jo siinä määrin hyvä, että käytiin Toden kanssa lyhyellä verkkalenkillä.
Perjantai 27.3.09
Q-luokan säästöhytissä hyväähuomentagomoron kajautettiin ilmoille jo 5.15. Heräilin kuitenkin vasta kuuden aikoihin ostoksille ja sen jälkeen herättelemään poikia ysikannen hyttiin. Tästä olisi alkava usean tunnin ajomatka Tukholmasta Kööpenhaminaan. Poijat eli Maco, Mäksä, Lase ja Dima olivat på vej til Spring Cup, mutta itsehän olin menossa viettämään rentouttavaa viikonloppua Hallan Pedron luokse. Tarkoituksenahan oli ajella ensin Jönköpingiin IKHP:n majalle lenkille ja sen jälkeen keskustaan kebsulle. Itse otin kuskinhommat ilomielin vastaan, koska muilla potentiaalisilla kuskeilla oli kisat vielä samana iltana eikä heitä sopinut rasittaa turhaan. Ajokeli oli osan matkaa sellainen, että olin oikein iloinen nelivetopakun tuomista ominaisuuksista. Se nimittäin kulki ohituskaistan sohjoloskassa kuin juna, toisin kuin edellä ohittamaan lähteneet henkilöautot.
Lumisissa olosuhteissa juostun lenkin jälkeen vedimme kebsut naamaan ja jatkoimme huomattavasti paremmissa olosuhteissa matkaa Helsingborgiin. Helsingborgista siirryimme Scandlinesillä Helsingöriin ja jatkoimme matkaa kohti Köpistä. Kööpenhaminaan osuimme tietysti perjantai-illan ruuhkaan ja kartta Pedron luo meikällä oli vain omassa muistissa. Pienten kämmäilyjen ja yhden puhelinsoiton jälkeen löysimme kuitenkin perille. Itsellä tosin oli hermo aivan loppu. Isolla autolla ruuhkassa vieraassa kaupungissa oikean tien etsiminen ei kuulu suosikkiharrastusteni joukkoon varsinkin kun Köpiksessä ei autolla edes kannata liikkua. Siellä kun pyöräily on the juttu, ja pyöräilijät sekä kävelijät ovat kuninkaita liikenteessä. Poijat jatkoivat siitä sitten suorilta kohti Spring Cupia. Me lähdimme Pedron kanssa tutustumaan kaupunkiin ja käytiin muutamalla olusellakin. Liikuimme tietysti fillareilla.
Lauantai 28.3 + Sunnuntai 29.3
Lauantaiaamusta ampaisin lenkille läheiseen puistoon. Oli varsin kaunis päivä ja saattoi siellä puistossa olla toinenkin lenkkeilijä. Aattelin ensin juosta jonkun vetoreenin, mutta turistilenkkihän siitä tuli. Puiston vieressä oli myöskin eläintarha, mutta harmikseni elefantit olivat sisätiloissa. Päivällä lähdimme turistikierrokselle cityyn. Kävimme alkuun vapaakaupunki Christianiassa. Siellä sitä oli hippien kyhäämiä rakennuksia ja kadulta sai haluamaansa piristettä suoraan kioskista. Tuoksu ilmassakin oli hmm... mielenkiintoinen. Christianiasta siirryimme syömään pasta-annokset ja siitä kävelykatu Ströketille, jossa treffasimme Saarion Juhkin. Jatkoimme turistikierrosta tsekkaamalla mm. kuningattaren linnan ja yksityisen rakennuttaman ja kaupungille lahjoittaman oopperatalon.
Ilta alkoikin olla turistikierroksen jälkeen jo siinä pisteessä, että piti alkaa valmistautua illan festeihin. Valmistautuminen tarkoitti tietysti paria olutta mukavassa pikkupubissa. Ehdimmehän me siinä myös käymään Pedron työkaverin luona pelaamassa pari matsia FIFA09:ä. Varsinaisiin bileisiin siirryimme tietysti fillareilla. Festit oli kotibiletyyppiset systeemit mukavassa kommuunissa, jossa asui hmm... no ainakin pari suomalaista. Porukkaa oli paikalla ihan reilusti ja varmaan lähemmäs kymmenestä eri maasta. Illan aikana tuli käytyä läpi ainakin Slovakian jääkiekkomenestys, Itävallan kovat mäkihyppääjät, Tanskan kovat pyöräilijät, ja erot Suomen ja Tanskan kaupunkipyöräilykulttuurissa. Hauskaa riitti ja tuli tutustuttua mielenkiintoisiin ihmisiin. Takaisin Pedron luona olimme aikaisin aamulla lyhyen kaupunkikierroksen jälkeen.
Lyhyiden unien jälkeen pitikin siirtyä melko tuskaiselle reissulle Kööpenhaminan ja Helsingörin kautta Göteborgiin. Olo ei nimittäin ollut kovin vahva, voin kertoa. Autossa tuli kuitenkin käytyä läpi IFK:n Spring Cup menestys Toden, Matten ja HP:n kanssa. Illalla olo oli jo siinä määrin hyvä, että käytiin Toden kanssa lyhyellä verkkalenkillä.
tiistai 24. maaliskuuta 2009
Så länge fötterna bär, så länge lungorna kan
Pitäs varmaan taas heittää blogin lukijalle pientä raporttia menneestä ja tiedottaa tulevasta. Ylläksen leiri saatiin päätökseen lauantaina. Kilometrejä en laskenut enkä keräillyt tuntejakaan. Hiihtelin fiiliksen mukaan ja pääasiassa suht reippaasti. Yhden kovan tein myös juosten. Suunnitelmien mukaan siis mentiin, mutta sukset löin öljyyn jo perjantaina eli päivää leirin päättymistä aiemmin. Syynä oli tietysti koko talven vaivannut selkä. Aattelin, että parempi antaa sen rauhoittua ja jätin lauantain pitkän hiihtämättä. Aiemmin kirjoitin hiihtomäärien merkittävästä laskusta ja yrityksestä korjata tilanne. Tämän talven saldoksi tuli mukavat 78h. Nyt sitten vain siirtämään hiihtojumeja juoksukunnoksi ja -vauhdiksi.
Torstaina suuntaan Tanskaan kolmen päivän "lomalle" ja sieltä vajaaksi viikoksi Göteborgiin opettelemaan suunnistusta Mattilan Toden kanssa. Göteborgista siirryn Ankkurin leirille Finspångiin opettelemaan lisää suunnistusta ja siinä sivussa avaamaan kilpailukauden. Siinä siis tulevien kymmenen päivän ohjelmaa. Tarkoitus on suunnistaa sopivan paljon ja mahdollisimman reippaasti. Kotimainen kauden avaus tapahtunee Kevätyön viestissä.
Torstaina suuntaan Tanskaan kolmen päivän "lomalle" ja sieltä vajaaksi viikoksi Göteborgiin opettelemaan suunnistusta Mattilan Toden kanssa. Göteborgista siirryn Ankkurin leirille Finspångiin opettelemaan lisää suunnistusta ja siinä sivussa avaamaan kilpailukauden. Siinä siis tulevien kymmenen päivän ohjelmaa. Tarkoitus on suunnistaa sopivan paljon ja mahdollisimman reippaasti. Kotimainen kauden avaus tapahtunee Kevätyön viestissä.
maanantai 2. maaliskuuta 2009
Sekoitat mun maailman
Oli taas sellanen olo, että vois kirjoittaa jotain. Se meni äkkiä ohi, koska en keksinyt mitään kirjoitettavaa. On vaan niin tylsää. Ei mitn tekemistä. Ainahan vois tehä jotain koulujuttuja tms, mutta tylsää sekin on. Leffoja oon kattellu, uutta musiikkiakin ostin ja lenkillä on käyty.
Tosin viime viikko meni reenien osalta pieleen. Hiihtokulku on ollut siinä määrin kohdallaan, että ilmeisesti hiihtelin lenkkejä liian kovaa ja siitähän seurasi pieni väsy. Saatto siinä olla jotain flunssanpoikastakin, ja viime viikko meni aika pitkälti elpyessä. Samalla katosi kulku ja nyt ei kuje enää.
Onhan toi alaselkäkin tietty edelleen kipeänä, ja nyt olen jo harkinnut lääkärissä käyntiä. Ei se kyllä vielä ole hiihtoa eikä juoksua haitannut, mutta tätäkin tekstiä kirjoitan seisaallaan. Tulin nimittäin siihen tulokseen, että meikän työtuoli on aivan surkea. Pitäs hommata uusi.
Synttäreitä tuli juhlistettua ruokailemalla pitkähkön kaavan mukaan, ja sen jälkeen perinteistä suomalaista juhlimista vielä pidemmän kaavan mukaan. Vanha ja väsynyt olen kuitenkin.
Vielä pari viikkoa hiihtoleiriin ja neljä kevätleiriin.
Tosin viime viikko meni reenien osalta pieleen. Hiihtokulku on ollut siinä määrin kohdallaan, että ilmeisesti hiihtelin lenkkejä liian kovaa ja siitähän seurasi pieni väsy. Saatto siinä olla jotain flunssanpoikastakin, ja viime viikko meni aika pitkälti elpyessä. Samalla katosi kulku ja nyt ei kuje enää.
Onhan toi alaselkäkin tietty edelleen kipeänä, ja nyt olen jo harkinnut lääkärissä käyntiä. Ei se kyllä vielä ole hiihtoa eikä juoksua haitannut, mutta tätäkin tekstiä kirjoitan seisaallaan. Tulin nimittäin siihen tulokseen, että meikän työtuoli on aivan surkea. Pitäs hommata uusi.
Synttäreitä tuli juhlistettua ruokailemalla pitkähkön kaavan mukaan, ja sen jälkeen perinteistä suomalaista juhlimista vielä pidemmän kaavan mukaan. Vanha ja väsynyt olen kuitenkin.
Vielä pari viikkoa hiihtoleiriin ja neljä kevätleiriin.
maanantai 16. helmikuuta 2009
Olla parempi tahtoisin
Viime aikoina olen ollut melko hyvissä fiiliksissä. Olen jaksanut urheilla hyvin ja hiihtokunto onkin vahvassa nousussa. Toivottavasti juoksukin joskus vielä kulkee. Olen saanut asioita junailtua haluamaani järjestykseen ja kevät näyttää ihan leppoisalta.
Kaikki asiat eivät kuitenkaan mene niin kuin elokuvissa tahi saduissa. Tai sitten menee ja sankari nousee vaikeuksien kautta voittoon, pelastaa maailman, saa kauneimman prinsessan rinnalleen ja tietysti puoli valtakuntaa.
Opiskelujen suhteen on myöskin edistystä tapahtunut eli sen suhteen ei tarvitse stressailla vähään aikaan. Kandidaatintutkinto pitäisi olla kevääseen mennessä kasassa ja se on hienoa. Jos sama tahti jatkuisi niin olisin sitten seuraavana keväänä maisteri. Kuulostaa hurjalta.
Olen kuitenkin miettinyt paljon mitä oikeasti haluaisin tehdä. Mitä ensi kesänä, ensi vuonna tai viiden vuoden päästä? Jotain radikaalia pitäisi keksiä. En tosiaankaan haluaisi vielä työelämään. Tai no ensin pitäisi tietysti olla töitä enkä näe itseäni välttämättä täysin sen alan hommissa mitä opiskelen. Onhan mulla tietysti jotain ideoita, mutta ei julkaisukelpoisia.
Täytyy katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan...
Kaikki asiat eivät kuitenkaan mene niin kuin elokuvissa tahi saduissa. Tai sitten menee ja sankari nousee vaikeuksien kautta voittoon, pelastaa maailman, saa kauneimman prinsessan rinnalleen ja tietysti puoli valtakuntaa.
Opiskelujen suhteen on myöskin edistystä tapahtunut eli sen suhteen ei tarvitse stressailla vähään aikaan. Kandidaatintutkinto pitäisi olla kevääseen mennessä kasassa ja se on hienoa. Jos sama tahti jatkuisi niin olisin sitten seuraavana keväänä maisteri. Kuulostaa hurjalta.
Olen kuitenkin miettinyt paljon mitä oikeasti haluaisin tehdä. Mitä ensi kesänä, ensi vuonna tai viiden vuoden päästä? Jotain radikaalia pitäisi keksiä. En tosiaankaan haluaisi vielä työelämään. Tai no ensin pitäisi tietysti olla töitä enkä näe itseäni välttämättä täysin sen alan hommissa mitä opiskelen. Onhan mulla tietysti jotain ideoita, mutta ei julkaisukelpoisia.
Täytyy katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan...
sunnuntai 25. tammikuuta 2009
Lisää spekulointia
Unohdin laittaa taannoiseen harjoitusmääräkirjoitukseeni hiihto- ja pyöräilymäärät. Hiihtohan on yksi mukavimmista ja tehokkaimmista harrastusmuodoista talvella ja pyöräily puolestaan kesällä. Mielenkiintoista dataa löytyi kun kaivelin vanhoja harjoituspäiväkirjoja. Katselin tossa hiihto- ja pyöräilymääriä vuosien 2005, 2006, 2007 ja 2008 osalta.
2005 hiihto 121h, pyöräily 72h
2006 hiihto 105h, pyöräily 44h (puuttuu joitain viikkoja)
2007 hiihto 57h, pyöräily 62h
2008 hiihto 19h, pyöräily 12h
Melkoista laskusuhdannetta on hiihto- ja pyöräilymäärien suhteen. Samaan tahtiin on laskenut myös meikäläisen kunto. Eli voimme vetää johtopäätöksen, että mitä enemmän hiihdän ja pyöräilen, sitä kovemmassa tikissä olen:) Juoksumäärät ovat nousseet vuodesta 2005 vuoteen 2008 noin 30h samalla kun harjoitustuntien kokonaismäärä on laskenut ~500 -> ~300.
Viime vuosina olen yrittänyt hakea juoksuun vauhtia ja herkkyyttä. Siihen yhdistelmään ei oikein suuret hiihto- ja pyöräilymäärät sovi. Toisaalta ei se juoksuvauhti eikä varsinkaan herkkyys ole mihinkään ainakaan parantunut. Lähinnä se on vain syönyt miestä, koska meikästä ei näköjään saa juoksijaa millään. Luulen, että onkin edessä paluu vanhaan, monipuolisempaan ja määrällisesti isompaan harjoitteluun. Tietysti fiiliksen mukaan!
Semmosta tällä kertaa.
2005 hiihto 121h, pyöräily 72h
2006 hiihto 105h, pyöräily 44h (puuttuu joitain viikkoja)
2007 hiihto 57h, pyöräily 62h
2008 hiihto 19h, pyöräily 12h
Melkoista laskusuhdannetta on hiihto- ja pyöräilymäärien suhteen. Samaan tahtiin on laskenut myös meikäläisen kunto. Eli voimme vetää johtopäätöksen, että mitä enemmän hiihdän ja pyöräilen, sitä kovemmassa tikissä olen:) Juoksumäärät ovat nousseet vuodesta 2005 vuoteen 2008 noin 30h samalla kun harjoitustuntien kokonaismäärä on laskenut ~500 -> ~300.
Viime vuosina olen yrittänyt hakea juoksuun vauhtia ja herkkyyttä. Siihen yhdistelmään ei oikein suuret hiihto- ja pyöräilymäärät sovi. Toisaalta ei se juoksuvauhti eikä varsinkaan herkkyys ole mihinkään ainakaan parantunut. Lähinnä se on vain syönyt miestä, koska meikästä ei näköjään saa juoksijaa millään. Luulen, että onkin edessä paluu vanhaan, monipuolisempaan ja määrällisesti isompaan harjoitteluun. Tietysti fiiliksen mukaan!
Semmosta tällä kertaa.
tiistai 13. tammikuuta 2009
Gory, gory, what a hell of a way to die
He ain't gonna jump no more. Tuttuja sanoja ainakin Band of Brothersin ystäville. Loistava sarja 101. maahanlaskudivisioonan ja sen Easy-komppanian vaiheista toisessa maailmansodassa. Itsekin olen katsellut sarjan monta kertaa DVD-levyiltä. Suosittelen katsomaan, vaikka ei olisikaan sotaelokuvien ystävä. Omat suosikkini sarjassa ovat yllätys yllätys Richard Winters ja Lewis Nixon. Tämä parivaljakko tasapainottaa toisiaan sopivasti. Älä lue eteenpäin jos et halua paljastuksia sarjan vaiheista:)
Winters on loistava johtaja ja etenee urallaan koko sarjan ajan joukkueenjohtajavänrikistä pataljoonan komentajaksi eli majuriksi saakka. Hän saa teoillaan ja esimerkillään miestensä luottamuksen. Nixon taas ei ole niin kiinnostunut sodasta ja on aluksi tiedustelu-upseerina, mutta alennetaan lopussa operaatioupseeriksi. Hänelle maistuu enemmän viski eikä hän viihdy oikein "herrojen" seurassa. Erityismaininnan saa vielä Ronald Speirs, joka on hieman sotahullu ja äärimmäisen rohkea. Mieleenpainuvin kohtaus Speirsin osalta sarjassa on Easy-komppanian hyökkäys, jossa luutnantti Dike odotetusti epäonnistuu komppanianpäällikkönä ja Winters määrää Speirsin ottamaan Easyn johtoonsa ja viemään hyökkäyksen loppuun.
Oho, tulipas pitkä setti B of B:stä. Sori, innostuin.
Olen taas muuttanut Jyväskylään. Kävin tänään pitkästä aikaa luennolla ja luin jopa tenttiin. 1,5h koulupäivän jälkeen laitoin nastarit jalkaan ja kirmaisin lenkille. Juoksukeli ei tällä hetkellä ole paras mahdollinen, koska jäätä, lunta ja märkää riittää. Nautiskelin kuitenkin Laajavuoren poluista noin tunnin verran. Uskon, että tällä hetkellä jokainen tehty treeni parantaa fiilistä ja antaa pohjaa koko ajan kovenevaa harjoittelua varten. Nousujohteisuus on nyt tärkeätä, koska reilun kuukauden tauon ja pienten sairastelujen jälkeen en oikein voi heti lyödä kaikkea peliin. Tenttiin luku jatkukoon...
Winters on loistava johtaja ja etenee urallaan koko sarjan ajan joukkueenjohtajavänrikistä pataljoonan komentajaksi eli majuriksi saakka. Hän saa teoillaan ja esimerkillään miestensä luottamuksen. Nixon taas ei ole niin kiinnostunut sodasta ja on aluksi tiedustelu-upseerina, mutta alennetaan lopussa operaatioupseeriksi. Hänelle maistuu enemmän viski eikä hän viihdy oikein "herrojen" seurassa. Erityismaininnan saa vielä Ronald Speirs, joka on hieman sotahullu ja äärimmäisen rohkea. Mieleenpainuvin kohtaus Speirsin osalta sarjassa on Easy-komppanian hyökkäys, jossa luutnantti Dike odotetusti epäonnistuu komppanianpäällikkönä ja Winters määrää Speirsin ottamaan Easyn johtoonsa ja viemään hyökkäyksen loppuun.
Oho, tulipas pitkä setti B of B:stä. Sori, innostuin.
Olen taas muuttanut Jyväskylään. Kävin tänään pitkästä aikaa luennolla ja luin jopa tenttiin. 1,5h koulupäivän jälkeen laitoin nastarit jalkaan ja kirmaisin lenkille. Juoksukeli ei tällä hetkellä ole paras mahdollinen, koska jäätä, lunta ja märkää riittää. Nautiskelin kuitenkin Laajavuoren poluista noin tunnin verran. Uskon, että tällä hetkellä jokainen tehty treeni parantaa fiilistä ja antaa pohjaa koko ajan kovenevaa harjoittelua varten. Nousujohteisuus on nyt tärkeätä, koska reilun kuukauden tauon ja pienten sairastelujen jälkeen en oikein voi heti lyödä kaikkea peliin. Tenttiin luku jatkukoon...
tiistai 6. tammikuuta 2009
Numerot
Pittäähän sitä nyt numerovriikeille jottain pekuloitavvaa antaa. Eli tässä kylmät perusfaktat kahden viime kauden reeneistä:
2007
total 398h
tempo 43,5h 11%
distans 330h 83%
styrka 24,5h 6%
orienteering 28,5h
innebandy 12h
2008
total 319h
tempo 62h 20%
distans 238,5h 74%
styrka 18,5h 6%
orienteering 55,5h
innebandy 23h
Hajoitusmäärien osalta säälittävää räpellystä! Vuoden 2008 määrä on luultavasti heikoin kymmeneen vuoteen. Toisaalta tavoitteissa onnistuin eli kovia harjoituksia oli sekä prosentuaalisesti ja määrällisesti enemmän kuin 2007. Myös suunnistus- ja säbämäärät kasvoivat reilusti. Kevääksi 2009 pitää ottaa lisää perustyöstöä ohjelmaan, koska se maraton on tosiaan tulossa. Pääpaino on kuitenkin kovissa harjoituksissa ja vauhdin hankinnassa. Säbän määrä ei ainakaan kasva, mutta suunnistusmäärää on tarkoitus nostaa edelleen reippaasti. Tiomilan ja kesäkuun alun välisen ajan käytän pelkästään maratonharjoitteluun eli lenkit asvaltille ja ehtii siinä muutaman ylipitkänkin juosta.
2007
total 398h
tempo 43,5h 11%
distans 330h 83%
styrka 24,5h 6%
orienteering 28,5h
innebandy 12h
2008
total 319h
tempo 62h 20%
distans 238,5h 74%
styrka 18,5h 6%
orienteering 55,5h
innebandy 23h
Hajoitusmäärien osalta säälittävää räpellystä! Vuoden 2008 määrä on luultavasti heikoin kymmeneen vuoteen. Toisaalta tavoitteissa onnistuin eli kovia harjoituksia oli sekä prosentuaalisesti ja määrällisesti enemmän kuin 2007. Myös suunnistus- ja säbämäärät kasvoivat reilusti. Kevääksi 2009 pitää ottaa lisää perustyöstöä ohjelmaan, koska se maraton on tosiaan tulossa. Pääpaino on kuitenkin kovissa harjoituksissa ja vauhdin hankinnassa. Säbän määrä ei ainakaan kasva, mutta suunnistusmäärää on tarkoitus nostaa edelleen reippaasti. Tiomilan ja kesäkuun alun välisen ajan käytän pelkästään maratonharjoitteluun eli lenkit asvaltille ja ehtii siinä muutaman ylipitkänkin juosta.
sunnuntai 4. tammikuuta 2009
Ei otsikkoa
Vuosi 2009 on alkanut. Loppuvuoteen 2008 liittyi kaikenlaista hässäkkää. Kandin tutkielman ensimmäistä palautettavaa versiota kasasin vuoden viimeisinä päivinä aika lailla hiki hatussa, koska deadline lähestyi. Valmista tuli, mutta tuskin siitä positiivista palautetta on luvassa. Joulukuun puolessa välissä olin reilun viikon ajan sotaharjoituksissa. Oli mukava päästä vähän taistelemaan ja nähdä vanhoja kavereita. Lisäksi ohjelmaan kuului tietysti perinteiset joulun vietot. Mennyttä vuotta en sen enempää jaksa muistella, vaan katse on suunnattu jo eteenpäin.
Tammikuussa täytyy pitkästä aikaa istahtaa taas koulun penkille sanan varsinaisessa merkityksessä. En ole vielä täysin päättänyt kuinka paljon jaksan kevään aikana opiskella, mutta pari kandidaatin tutkintoon vaadittavaa pakollista kurssia on vielä käymättä. Ne täytyy ainakin läpäistä ja ehkä otan siihen kylkeen jotain mielenkiintoista kuten rahoitusta ja kieliä.
Lenkillä täytyy käydä. Tukholman maratoniin on viisi kuukautta ja juoksuvire tällä hetkellä tosi huono. Joulukuun aikana ehdin urheilemaan vain satunnaisesti ja parhaillaan olen kipeänä. Kunto ei varmasti ole kadonnut mihinkään, mutta pientä herättelyä se taas vaatii. Toivottavasti Jyväskylässä on myös hiihtokelejä, ettei tarvi pelkästään juoksua harrastaa. Keväällä on tarkoitus leireillä seuran leirien lisäksi ainakin Göteborgissa ja Ylläksellä. Suunnistustaitoprojektin osana taitoleiri Göteborgissa on aivan loistava ja Ylläksellä olisi tarkoitus viikolla 12 työstää kevään kovin määräviikko.
Noh, mutta saapi nähdä miten homma etenee. Ensin pitäisi selviytyä flunssasta.
Tammikuussa täytyy pitkästä aikaa istahtaa taas koulun penkille sanan varsinaisessa merkityksessä. En ole vielä täysin päättänyt kuinka paljon jaksan kevään aikana opiskella, mutta pari kandidaatin tutkintoon vaadittavaa pakollista kurssia on vielä käymättä. Ne täytyy ainakin läpäistä ja ehkä otan siihen kylkeen jotain mielenkiintoista kuten rahoitusta ja kieliä.
Lenkillä täytyy käydä. Tukholman maratoniin on viisi kuukautta ja juoksuvire tällä hetkellä tosi huono. Joulukuun aikana ehdin urheilemaan vain satunnaisesti ja parhaillaan olen kipeänä. Kunto ei varmasti ole kadonnut mihinkään, mutta pientä herättelyä se taas vaatii. Toivottavasti Jyväskylässä on myös hiihtokelejä, ettei tarvi pelkästään juoksua harrastaa. Keväällä on tarkoitus leireillä seuran leirien lisäksi ainakin Göteborgissa ja Ylläksellä. Suunnistustaitoprojektin osana taitoleiri Göteborgissa on aivan loistava ja Ylläksellä olisi tarkoitus viikolla 12 työstää kevään kovin määräviikko.
Noh, mutta saapi nähdä miten homma etenee. Ensin pitäisi selviytyä flunssasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)